Kävelin viimesen päälle uusissa vetimissä pakkassäässä ystävälleni ja näpytin samalla viestiä herra Facebookille. Hän kun oli pyytänyt, että ilmottasin hänelle, kun olen menossa yhteiselle ystävällemme kahville. Vastausta ei koskaan kuulunu.....  Puhelin jökötti mykkänä ystäväni kahvipöydässä koko illan. Mies ei ollut myöskään reagoinnut mitenkään tsemppaavaan kommenttiin, jonka olin jättänyt hänen seinälleen..... Tuleva päivä, kun ei ollut helppo hänelle... Oikeudessa mahtoi olla kusiset paikat!

Ystäväni keittiössä selasin hänen puhelimestaan kuvia herra Facebookista ja tästä naikkosesta, jonka hän oli raahannut mukanaa. Niin söpösti siinä istuivat nojaten toisiinsa...... =( olin tyrmistynyt! Tuon verran ystävänikin piti puoliani!

Tänään ei ole kuulunut mitään ja käräjien ollessa ohi, hän lähtee kamelineen etelä-suomeen. Hän ei siis koskaan halunnutkaan nähdä minua =(

On se ny perkele, kun ei edes nistille kelpaa!!!!! Näinkö kylmästi sä kohtelet mua?

 

Ilta se tulee sullekin. Etkö silloin edes muistaisi kuka

Kaipaa ja on yrittänyt olla sulle ystävä,,,,

Ihan vain tiedoksi; MÄ OON HULLUNA SUHUN!

Tajuaisitko pikku hiljaa?

Aamukin jo valkenee ja mä en ole vieläkään keksiny kuka sinulle olen...........!