Pelkkä ajatuskin saa minut ihan sekasin!!!

Minä kelasin fiiliksiäni koko eilisen illan iltavuorossa....

-Ei, en halua herra Facebookista mitään. En osaa kuvitella häntä kaupassa miettimässä pähkäilemässä ~ mitäs tänään syötäisiin.

- En osaa kuvitella häntä puvussa alttarilla ja vannovansa ikuista rakkautta ja uskollisuutta!

- En osaa kuvitella rakastelevani häntä!

- En osaa kuvitella häntä sukulaisteni edessä!

Lista on pitkä! En näe häntä rinnallani tosielämässä ja arjen tuomien ongelmien keskellä!

Kun suljen silmäni näen:

- Palavaa ja räiskyväää HIMOA! kuinka hän repii vaatteita pois päältäni ja ottaa minut ihan missä vain. Kaikki tapahtuu nopeasti, eläimellisesti, kylmän kiihottavasti. Kehoni värisee pelkästä mielikuvasta ja naamalleni leviää saaneen virne.

En voi olla puutteessakaan, sain eilen.... *syvä huokaus*

 

Pukkiminen jatkuu naamakirjassa. Olen täysin sivuston orja!

Pitääkö asia hoitaa pois päiväjärjestyksestä? Miksi en voi vain antaa olla ja keskittyä olennaiseen; avomieheeni.