perjantai, 31. joulukuu 2010

jotain kauheaa tapahtui joulupäivänä

Ambulanssi kiidätti herran Facebookin Tampereelle aivoverenvuodon takia. Tälläkin hetkellä mies makaa tajuttomana ja mun on niiiiiin paha olla!

Mulla on itku kurkussa ja kyyneleet silmissä.

Paran rakas pian!! Taistele! Sä sait just asiat kuntoon!!!

En tämän  näin pitänyt mennä =((((((

Hiljennyn uuteen vuoteen ristien käteni,,,, olet ajatuksissani <3

lauantai, 11. joulukuu 2010

Tunteiden hautausmaa

Samaan  paikkaan tämä kaikki nyt sitten loppukin, mistä alkoi =(

Olen laiminlyönyt blogiani olan takaa ja tahallaan. En ole pystynyt tulla tänne ja kertoa, että kaikki se, mitä mun ja herra Facebookin välillä ikinä olikaan on nyt haudattu ja pian kuopattu.

On hän silloin tällöin heittänyt kommentin tai huudellut chatissa..... mutta, kun olen yrittänyt jatkaa juttua hän ei ole vastannukkaan enää takaisin, vaikka onkin notkunut naamakirjassa tyyliin seuraavat 7tuntia. En tiedä, missä meni vikaan..... Ehkä vain en yksinkertaisesti ollut ilo silmälle... Jos ei kiinnosta, ni sit ei kiinnosta!

Mä olen luovuttanut =( Haikein mielin muistelen kesää ja en edes ala lukea blogiani alusta!!! Älä yllytä! Sekään ei paranna asiaa yhtään sen kummemmin, kun paras ystäväni soittaa vain kertoakseen, että herra Facebook on tykännyt hänen profiilikuvastaan. Heitä vain merisuolat haavoille, senkin narttu!

Mun huulet painuvat vaiston varaisesti MITÄ VITTUA???? Nyt se munapää on käynyt tykkäämässä valokuvakansiosta "koti <3". Johan on ihmeellinen apina! Mun pitäs vissiin vinkua ja marista enemmän täällä, ni saattaisin saada haluamani huomion!

torstai, 2. joulukuu 2010

hiljaiseloa ja blogin laiminlyöntiä....

Mitäpä mä tänne olisin päivitellyt?? Taas on vierähtänyt liiankin monta päivää, ettei herra nisti ole osoittanut mitään kiinnostuksen merkkejä tänne päin. Mä alan jo jotenkin tottua tähän =/

Neiti etsivänä tulkkasin hänen seinältään, että kaverit ruikuttavat häntä bilettämään meren yli suurkaupunkiin ensi viikonlopuksi. Kaikki luvataan maksaa. Eli, se siitä toivon rippeestä, että hänestä saattaisi kuulua jotain...

Yöllä, kun löin koneen auki vielä yövuoron päätteeksi, tajusin.... varmaan tämänkin tajuaminen on kestänyt liian kauan, että herra Facebook ei todellakaan ole kiinnostunut minusta. Säälittävää! Tai sitten kaikki vedetyt mömmöt ovat pehmittäneet pääkopan niin hyvin, ettei fiiliksistä ota selvää.

Vittu vetäisin vaikka volttia naamakirjassa, jos siellä vain olisi sellanen toiminto, jotta saisin hänen huomionsa EDES hetkeksi. Siis ku tää on aina tätä. Mä en ole koskaan saanut, sitä jonka perään olen märkänä kuolannu. Nytkään mä en kaipais, ku yhenillan jutun, että saan todeta "eipä se ny niin ihimeellinen ollu" ja unohtaa koko paskan ja jatkaa omaa avoliittoani kaikessa rauhassa... Mut noup. Jospa sitä kävis tallinnan kautta hakee yhen kuppikoon isommat silarit, ni ehkä sitten onnistais tyttöäkin.

Kaakoa on hyvää!

sunnuntai, 28. marraskuu 2010

Puzzle III

Näytithän sä mulle...

Ihan omasta alotteesta

Kuinka ihana on olla näin

Ihan lähekkäin...

Täydellinen

Aamu!

sunnuntai, 28. marraskuu 2010

Maailman paskin ja siistein lauantai

Huomenta!

Eilinen oli jotenkin niin täynnä actionia etten ehtinyt päivittää asioita ihan tilanteiden ollessa päällä.

Räjähdin sitten parhaalle ystävälleni. Hän on mielestäni pitänyt hiukan liian läheisiä naamakirjavälejä herra Facebookin kanssa. Suoraan sanoen vitutti, että he juttelevat ja naureskelevat keskenään ja herra vittupää kirjoittaa ystävälleni heti aamusta. He vaihtelevat tykkäämisiä ja kommentteja ja mitä minä saan? EN NIIN MITÄÄN! Joka kerta, kun kommentoin herra Facebookin statusta, hän sivuutti juttuni ja vastas jollekki muulle, joka sattui kommentoimaan samaa päivitystä.

Ja paras ystäväni kehräsi. Hän on sitten niin täynnä itseään, kun vaan saa miehen huomiota. Hän ihastuu ensimmäiseen, joka kehuu hänen silmiään tai osoittaa kiinnostusta 5min kauemmin. Maailma pöyrii hänen ympärillään... Joten me vaihdoimme muutaman tiukan kommentin.

Sitten herra Facebook heräsi. Heräsikö siksi, että muita ei ollut online tilassa sillä hetkellä minun lisäkseni vai mikä tuli, mutta ei se minua haitannut. Ihan sama, vaikka olisin ollut jälleen se plan B! Minä ainakin sain hänen jakamattoman huomion ja seinäni on jälleen täynnä hänen hyvän aamun toivotuksia, tykkäämisiä, kiusottelevia kommentteja.

Viimeisin kommentti tuli häneltä noin 10min sitten =)

Hänellä on joku bileputki päällä ja alottanu ankaran bailaamisen perjantaina neljän aikaan iltapäivällä ja sänkyä ei ole nähnytkään sen jälkeen.... Minä voisin ihan ilomielin näyttää, missä on muhkean pehmeä ( YES!!! notification herra facebookilta!!!) parisänky satiinilakanoineen ;)

"Mut jos sallit mun tulla sun elämään, ei kumpikaan meistä kuole ikävään.... "